22 touko Voi, pojat!

Miksi nuoret eivät lue, varsinkaan pojat?

Siksi, ettei lukeminen ole heidän mielestään hauskaa. Näin väittää kriitikko, toimittaja Aleksis Salusjärvi, joka on vetänyt  Sanat haltuun -kampanjaa ammatillisissa oppilaitoksissa.

”Peruskouluissa tuputetaan lukemista kuin parsakaalin syömistä”, kirjoittaa Salusjärvi ja esittää että ilon ja nautinnon sijaan lukemista pitäisi markkinoida eloonjäämistaitona. Loistava ehdotus!

Suomalaisnuorten lukutaito on edelleen länsimaiden kärkeä, mutta suunta on alaspäin. Suomen erityispiirre on, että tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on revennyt suuremmaksi kuin muissa OECD-maissa.

Some-kampanja #pojatkinlukee korostaa, ettei lukuharrastusta tarvitse hävetä. Elisa Oyj taas lanseerasi kevättalvella kampanjan Word, joka etsii uudenlaisia tekstejä pojille ja myös uusia tapoja lukea ja kirjoittaa oma tarina.

Samaan aikaan kun aikuiset ovat huolissaan poikien lukutaidosta ja syrjäytymisestä, pojat itse ovat erittäin tyytyväisiä elämäänsä – tyytyväisempiä kuin enemmän ja paremmin lukevat tytöt. Näin tuoreimpien PISA-tulosten mukaan.

Ja vaikka pojat eivät lue perinteisiä kirjoja, he kyllä lukevat − internetissä. Painetun kirjan tai lehden lukeminen ei ole ylevämpää kuin sähköisten materiaalien lukeminen, huomauttaa tutkija Sari Sulkunen. Internet ei välttämättä ole syypää lukutaidon heikkenemiseen, eikä todellisia syitä vielä tiedetä.

Entäpä sitten nuorten medialukutaito feikkiuutisten ja valemedian melskeessä? Nuoret itse uskovat osaavansa arvioida uutisten luotettavuutta.

♦

Nuorten aikuisten lukutaito on tutkitusti heikentynyt kymmenessä vuodessa, kertoo Lukukeskus. Lisää huolen aihetta näyttäisi antavan uusi tutkimustieto: nuorten aikuisten kyky määritellä sanoja on hukassa. Tosin baaritiskillä huomattiin, ettei sanojen määritteleminen ole helppo homma, ja samalla tuli mieleen, miten onnistunut tutkimusasetelma mahtoikaan olla. Kokeilepa itse määritellä verbi ajatella tai substantiivit reuna ja silmä. Niin kutsutut oikeaoppiset vastaukset löydät Kielibaarin artikkelista.

Niin, pitääkö olla huolissaan siitäkin, etteivät nuoret tunne sanaa höveli tai jouheva? Baaritiskillä testattiin, miten aikuiset tuntevat teinien sanastoa. Testaa itse, idlaatko vai rageetko.

♦

Artikkeli julkaistiin Kielibaarin uutiskirjeessä 11.5.2017. Kielibaari lähettää uutiskirjeen tiheimmillään kerran kuussa. Uutiskirjeen voit tilata Baarin etusivulta.