03 heinä Selkokieli valloittaa

Selkokielestä on tulossa hitti. Myös Ruisrock viestii selkosuomeksi.

Selkokeskus, joka on selkokielen valtakunnallinen asiantuntija, haki kesän kynnyksellä lisää selkokielen kirjoittajia. Selkokieli yleistyy oppilaitosten, järjestöjen ja viranomaisten viestinnässä, ja se palvelee myös maahanmuuttajia. Tuleva julkisten digitaalisten palveluiden saavutettavuusdirektiivi lisännee selkokielisten verkkotekstien tarvetta ja julkaisemista.

Arkipuheessa selkokieli sekoitetaan usein selkeään kieleen. Niillä on kuitenkin vissi ero.

Selkokeskus määrittelee näin: Selkokieli on suomen kielen muoto, jossa kieltä on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.

♥ Baariväen sydämessä läikähti lämpimästi, kun bongasimme selkokielisen osion Ruisrockin nettisivuston päävalikosta. Samanlaista palvelua ei näyttäisi olevan muiden suurten festivaalien verkkosivustoilla − ei esimerkiksi Savonlinnan Oopperajuhlien, Flow-festivaalin tai Helsingin juhlaviikkojen sivustolla.

Olikin ihan pakko soittaa Ruisrockin vastaavalle tuottajalle Annakaisa Anttilalle. Kävi ilmi, että Ruisrock avasi selkokieliset sivut jo vuonna 2012 sen jälkeen, kun se oli kartoittanut saavutettavuuteen liittyviä asioita. Asiantuntija-apua antoi Turun alueen Kynnys ry.

− Moni luulee, että saavutettavuden parantaminen olisi vaikeaa tai kallista. Sitä se ei ole. Saavutettavuus syntyy pienistä teoista, Anttila sanoo.

Hän antaa kiitosta Kulttuuria kaikille -palvelulle, joka on julkaissut tietopaketteja kulttuuripalvelujen saavutettavuudesta ja myös saavutettavan viestinnän oppaan.

♥ Ylen selkokieliset tv-uutiset ylsivät Bonnierin Suuren journalistipalkinnon ehdokkaaksi. Voittoa ei tullut, mutta jo ehdokkuus oli merkille pantavaa. Jos et ole vielä osunut Yle Uutisia selkosuomeksi -lähetyksen ääreen, voit kuunnella ja katsella niitä myös Ylen nettisivuilla. Tutustu ja ihastu!

Selkokeskuksen omia, tilattavia printtilehtiä ovat Selkosanomat ja LL-Bladet (LL = lättläst). Verkossa niitä voi lukea ja kuunnella maksutta. Aikakauslehti Leija palvelee kehitysvammaisia lukijoita. Selkokielistä kauno- ja tietokirjallisuutta julkaistaan Suomessa 15−20 nimikettä vuodessa.

Teksti: Sari T. Tiiro • Kuva: Mari Herrala/Ruisrock 2016

Juttu on alun perin julkaistu Kielibaarin uutiskirjeessä kesäkuussa 2017.