30 loka Kohteliain sanakääntein

Sveitsiläinen vieras baaritiskillä kertoi huomanneensa, että suomalaisten hotellihuoneiden Älä häiritse -ovilappu on vaihtunut Ethän häiritse -muotoon. Innostavaa, kiinnostavaa: mitä kohteliaisuuden ilmaisemiselle on tapahtumassa?

Kohteliaisuutta − ja yhtä lailla epäkohteliaisuutta − voi suomen kielessä ilmaista monella tavalla: puhuttelumuotoja voivat teitittelyn ja sinuttelun rinnalla olla nollapersoona (täällä ei saa tupakoida), passiivi (työ aloitetaan huomenna), konditionaalimuotoiset kehotukset ja pyynnöt (tekisitkö) sekä kohtelias imperfekti (mikä sinun nimesi oli?).

Erityisen kiintoisa on hotelliyöpyjän Ethän häiritse -bongaus, joka ei käske, vaan ohjeistaa kainosti, pyytää tai jopa toivoo. Baaritiskillä uumoillaan, että -han/hän-liitepartikkeli (-hAn) olisi kohteliaisuuden ilmaisijana tuore ilmiö. Nykyihminen ei pidä käskemisestä eikä komentamisesta, ja pehmeämpi tapa ohjeistaa houkutellee ainakin asiakaspalvelun ammattilaisia.

Teethän / Ethän tee -muodoista virisi äskettäin myös Twitter-keskustelua: pannako perään piste, huutomerkki vai kysymysmerkki. Valinta muuttaa sävyä, ja esimerkiksi kysymysmuotoinen Uskallathan unelmoida? tuntuukin rohkaisevan kohteliaalta.

Suomen kielen liitepartikkeli -hAn on muutoinkin jännittävä, ja siihen voi syventyä Jussi Latvalan gradun parissa.

♦

Suomen teitittely on melko suoraan otettu malli ruotsista, sillä teitittely ei ole suomen murteissa tuttu ilmiö. Alun perin teitittely kuuluikin sivistyneistön kielenkäyttöön ja levisi kansankieleen todennäköisesti koululaitoksen avulla. 1970-luvulla teitittelyä alettiin pitää Ruotsissa ylimielisenä, ja niinpä sinuttelu alkoi yleistyä Suomessakin.

Sinuttelu ja teitittely ovat kuitenkin jakaneet mielipiteitä myös saman ikäpolven sisällä, ja nyt näyttää siltä, että teitittely olisi palaamassa suomen kieleen. Samaan aikaan viranomaisviestinnässä on siirrytty yhä useammin sinutteluun. Esimerkiksi Kelassa on huomattu sinuttelun helpottavan arkaluontoisista tai intiimeistä asioista viestimistä.

Teitittelyn yleistymistrendi voi johtua pyrkimyksestä omaksua omaamme kohteliaampana pidettyä keski- ja eteläeurooppalaista kulttuuria. Esimerkiksi nykyranskassa sinuttelua tuntemattomien kesken pidetään helposti loukkaavana, ja vaikka perheenjäsenet sinuttelevatkin toisiaan, jo appivanhempia teititellään, kirjoittaa puhuttelua ja kohteliaisuutta tutkiva Johanna Isosävi blogissaan.

♦

Tyylillisten keinojen käyttö ja tulkinta kohteliaisuudeksi tai epäkohteliaaksi ilmaisuksi lienee lopulta kiinni vastaanottajasta ja kontekstista. Mitä mieltä sinä olet? Kerrothan kommenttikentässä ajatuksiasi teethän-muodosta ja teitittelystä. Kiitos!

Teksti: Kielibaarin selvitystyöryhmä / Hanna Hassinen, Jenny Tarvainen, Sari T. Tiiro ♦ Kuva: geralt/Pixabay.com

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Kielibaarin lokakuun uutiskirjeessä. Tilaa uutiskirje Baarin etusivulta.