11 marras Kielipide: Lainasanoja käyttävät kaikki

Kielipide-sarja päästää nuoret ääneen: julkaisemme ysiluokkalaisten mielipiteitä suomen kielen ilmiöistä. Kielibaari on ollut mukana äikän tunneilla Jyväskylässä, ja kielipiteiden kirjoittaminen on ollut osa kurssisisältöä.

Teksti: Miida Liminka

”Älä skitsoo bro!” Kuuluu luokan toiselta puolen juuri, kun yritän miettiä lainasanojen arkista käyttöä. En olisi kiinnittänyt siihen huomiota, ellei se olisi vastannut täydellisesti mielessäni pyörinyttä kysymystä. Lainasanat ovat jokapäiväisessä käytössä ihan jokaisella.

Mikä tasan määritellään lainasanaksi? Ovathan esimerkiksi sanat lusikka, apina, kauppa ja äitikin alun perin keksitty muiden kielien pohjalta. Olivat ne sitten germaanisia, slaavilaisia tai ruotsalaisia, emme me niitä ole täysin itse keksineet.

Ei finglish-ilmiökään ole uusinta uutta. Wikipedian mukaan finglish syntyi jo Amerikan siirtolaisuuden kultakaudella, 1800-luvun lopulla. Olemme vain omaksuneet sanat kuten radio, televisio ja artisti osaksi meidän omaa kieltämme.

On täysin arkipäivää vastata ”Miten menee?” kysymykseen ”Ihan fine”.

Olen kuullut joidenkin pitävän nykyajan runsasta englannin käyttöä halveksuntana suomen kieltä kohtaan. En itse ole yhtään samaa mieltä. Vanhemmat pyörittelevät silmiään lapsensa käskiessä heidän ”chillata”. Uusien sanojen omaksuminen tarkoittaa laajempaa sanavarastoa itsemme ja tuntemuksiemme ilmaisuun. Nykyään on täysin arkipäivää vastata ”Miten menee?” kysymykseen ”Ihan fine”.

Koko ajan globalisoituvan maailman myötä kielien sekoittuminen on itsestäänselvyys. Ja ei se kultainen suomemme ole mihinkään häviämässä.

Kielipide on julkaistu alkuperäisessä muodossaan. Ainoastaan otsikko on toimituksen.

Lue lisää kielipiteitä:

Kielipide: Puhu murretta!