29 marras -ismi ja -isti

Ableismi-käsitteen taustoja kaivellessani jäin miettimään sanaan sisältyvää ismiä. Kielitoimiston sankirjan mukaan ismi on suunta, aate tai virtaus, ja esimerkeiksi sanakirja antaa nykytaiteen ismit tai poliittiset ismit.

Itselleni ismeistä tulevat ensimmäisinä mieleen vakiintuneet, ”isot” aate-ja suuntaussanat, kuten humanismi, sosialismi, realismi, modernismi tai panteismi.

Pyörätuoli tuli meille kotiin vasta parisen vuotta sitten, joten en taida vielä osata ajatella ableismia isona, maailmanlaajuisena isminä, joka ulottuu syvälle historiaan ja yhteiskuntien rakenteisiin, vaikka itse sana, termi, onkin vasta tulokas. Bongasin ableismia käsittelevistä tektesteistä myös ableistit.

Ismeistä päädyin herkulliseen artikkeliin kolmen vuosikymmenen takaa. Pentti Leino, nykyinen suomen kielen emeritusprofessori, pohdiskelee -ismi– ja -isti-loppuisia sanoja Virittäjä-lehdessä 1989 julkaistussa artikkelissaan.

Kimmokkeen vierassanoista muodostettujen uudismuodosteiden tarkasteluun Leino kertoo saaneensa kollegansa Paavo Pulkkisen samassa lehdessä aiemmin julkaistusta kirjoituksesta ”Sellonsoitosta sellismiä”.

Leino toteaa, ettei kaikille -isti-ryhmän sanoille olekaan vastinetta -ismi-ryhmässä: kemisti ja konttoristi ovat tuttuja mutta kemismi tai konttorismi taas eivät (okoonkin, että konttorismi matsaisi vallan mainiosti korona-ajan etätyöhön kotikonttorissa). Kielentutkijoista käytetään -isti-johtimisia nimityksiä, kuten lingvisti, mutta lingivismi ei ole käytössä.

Vastaavasti kaikille -ismi-ryhmän sanoille ei ole vastinetta -isti-ryhmässä: fanatismin harjoittaja ei ole fanatisti eikä snobismin harjoittaja snobisti.

Pianistit, viulistit, huilistit ja sellistit ovat tuttuja musiikin ammattilaisia, mutta entä ismit pianismi, huilismi ja sellismi? Kielitoimiston verkkosanakirja tuntee pianotaidetta merkitsevän pianismin mutta ei ainakaan vielä vuonna 2020 viulismia, huilismia eikä sellismiä.

► Pentti Leino: Kirjakieli — puutarha vai kansallispuisto? Virittäjä-lehdessä 1989 ilmestynyt artikkeli, jonka voi lukea Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston verkkojulkaisuna.

Vahva lukusuositus!

► Bongaus baaritiskillä:

Ableismi

 — Julkaistu 29.11.2020 ♦ Teksti: Sari T. Tiiro