09 joulu Kirjavinkki pukinkonttiin

Mitä kieliä osaat? Mitä suomen kieli sinulle merkitsee? Muutatko joskus tietoisesti puhetapaasi? Oletko kokenut työssäsi kielellisiä paineita?

Muun muassa tällaisia kysymyksiä kysyttiin Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -tutkimushankkeessa. Nyt sen loppuhuipennuksena on ilmestynyt kirja Suomalaisten kielellistä elämää.

Uutuuskirjan artikkeleissa tarkastellaan nyky-Suomen monikielisyyttä useasta näkökulmasta: erikielisten yksilöiden kielivalintoja arjessa, ruotsinkielisten suomalaisten kielellisiä tilanteita, monikielisten vanhempien kielistrategioita perheessä sekä käänteistä kielenvaihtoa ja palaamista lapsuuden kieleen.

Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -tutkimushanke käynnistyi Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Yliopistojen yhteistyöhankkeessa haastateltiin suomen- ja ruotsinkielisten lisäksi saamen kielten, ns. vanhojen vähemmistökielten ja suurimpien uusien kieliryhmien edustajia.

Haastatteluja tehtiin eri puolilla maata Ahvenanmaalta käsivarteen, ja haastatellut edustivat yhteensä 22:ta eri kieltä, joukossa myös suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Haastattelijoina oli tutkijoiden lisäksi opiskelijoita Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoista. Opiskelijat myös litteroivat eli kirjoittivat haastateltavien puheen auki.

Puhuttua aineistoa kertyi yhteensä 130 tuntia, mikä on tutkijoiden mukaan harvinaisen iso määrä. Huomionarvoista on, että osa haastatelluista on esillä omalla nimellään ja jopa kasvoillaan.

Tutkimushankkeessa Suomi on nähty monikielisenä ja -kulttuurisena kieliyhteisönä. Tämä on uutta ja kansainvälisestikin ainutlaatuista, kertoi teoksen julkistustilaisuudessa kielentutkija Hanna Lappalainen, joka on toimittanut kirjan yhdessä Kaarina Hipin ja Pirkko Nuolijärven kanssa.

Kielelliset elämäkerrat ovat Lappalaisen mukaan tutkimuksellisesti antoisia: niiden avulla voidaan tarkastella kielivalintoja ja identiteettiä sekä ihmisen suhdetta ja asenteita eri kieliin ja kielimuotoihin, kuvata kielellistä kirjoa, tehdä vähemmistökieliä näkyvimmiksi, vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja ja vahvistaa tieteenalojen yhteistyötä.

Kirjaa lukiessaan itse kukin voi pohdiskella, mikä on hänen omin kielensä, oma sydämen kieli. Se ei välttämättä ole se kaikkein vahvin kieli tai kieli, jota käyttää eniten, ja sydämen kieliä voi olla useitakin. Sydämen kieli voisikin olla tulevan kielentutkimuksen aiheita, pohdiskeli kirjetervehdyksen julkistustilaisuuteen lähettänyt professori Heikki Paunonen.

♥

Suomalaisten kielellistä elämää -teoksen on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), ja sen voi ostaa SKS:n verkkokaupasta.

Kirjan julkistustilaisuus lähetettiin Helsingin yliopiston Tiedekulmasta 7.12.2020. Videoitua tilaisuutta voi katsella ja kuunnella vuoden loppuun asti.

► Kielinäytteitä tutkimushankkeeseen osallistuneiden haastateltavien puheesta voi kuunnella täällä.

► Lue myös

Näyttely: Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa

— Julkaistu 9.12.2020