29 joulu Yliopistot lisäävät selkokielen opetusta

Selkokielen opetus vakiintuu Helsingin yliopistossa, kirjoittaa suomen kielen professori Tiina Onikki-Rantajääskö Helsingin yliopiston blogissa. Kursseja on toteutettu yhteistyössä selkokielen asiantuntijoiden kanssa, ja syksyllä 2020 on tuotettu myös videoluentoja. Opiskelijoiden antama palaute on ollut innostunutta.

Tavoitteena on rakentaa selkokielen ja sen tutkimuksen opetuksesta 30 opintopisteen opintokokonaisuus, joka voitaisiin liittää vapaasti valittaviin opintoihin myös muissa maisteriohjelmissa. Tavoitteeseen pääsy on Onikki-Rantajääskön mukaan kuitenkin resurssikysymys.

Hän huomauttaa, että selkokielen tarve yhteiskunnassa kasvaa entisestään, kun saavutettavuusdirektiivin myötä myös kognitiivinen ja erityisesti kielellinen saavutettavuus aletaan mieltää kansalaisoikeudeksi.  Jotta kasvavaan kysyntään voidaan vastata laadukkaasti, tarvitaan lisää kielen ammattilaisia kouluttamaan selkokielen käyttäjiä.

Onikki-Rantajääskön blogikirjoitus on innoittanut kommentoijia, joiden mukaan selkokielen opetus on hyvällä alulla  Tampereella ja Vaasassa. Tampereen yliopiston  journalistiikan opiskelijat ovat harjoitelleet omien juttujensa selkokielistämistä ja kielten ja kääntämisen opiskelijat ovat selkomukauttaneet yliopistollisen sairaalan potilasohjeita muun muassa synnytyksestä ja sepelvaltimotaudista. Vaasan yliopistossa on tutustuttu hallinnon tekstien selkoistamiseen.

Merja Koskela Vaasan yliopistosta toivoo kommentissaan, että selkokielen opetuksen tarjontaa voisi hyödyntää yli yliopistorajojen.

Ja toivoopa eräs kommentoija, että pääsisi täydentämään selkokieliosaamistaan vaikkapa avoimessa yliopistossa. Toiveeseen on helppo yhtyä: baaritiskillä on kokemusta Selkokeskuksen järjestämästä peruskurssista, joka auttaa ymmärtämään selkokielen ja selkomukautuksen periaatteita, mutta matkaa selkokielen osaajaksi on vielä.

► Lue lisää:

Tiina Onikki-Rantajääskö: Selkokielen opetus vakiintuu Helsingin yliopistossa

Selkokieleen liittyvää tutkimusta edistää ja koordinoi Klaara-verkosto. Se tekee yhteistyötä myös Tieteen termipankin kanssa. Yhteistyöstä lisää Annikki Hyppösen kirjoituksessa.