13 tammi Meritse, maitse, woltitse

”Tilasin woltitse ruokaa ravintolasta”, tviittasi @melanderkata vuodenvaihteessa. Baaritiskillä silmä osui hauskaan  woltitse-ilmaisuun.

Tutumpia lienevät ilmaisut postitse, meritse ja maitse, jotka Suomen peruskielioppi (Gummerus 2008) mainitsee esimerkkeinä prolatiivi-sijasta. Prolatiivit ovat väyliä, reittejä ja välinettä ilmaisevia (i)tse-tunnuksisia muodosteita.

Yleensä opimme, että suomen kielessä on 15 sijamuotoa; prolatiivi olisi sitten 16. sija, jota näkee kutsuttavan epäproduktiiviseksi sijaksi.

Baaritiskillä on totuttu ottamaan yhteyttä kirjeitse ja puhelimitse. Mitä muita vastaavia tulee mieleesi? Olisiko tekstiviestitse mahdollinen – tai jopa tekstareitse?

Baaritiskillä on kuultu, että ruokaa woltataan, ja voisi ajatella, että ruokaa myös foodoroidaan, sillä suomalaistaustaisen Wolt-ruoankuljetusyrityksen rinnalla ruoka-annoksia kuljettaa saksalaisomisteinen Foodora. Miten Foodorasta saisi muodostetuksi prolatiivin?

Kääpiösija

Posti toi baaritiskille vuoden vaihtumisen iloksi tuoreen Virittäjä-lehden (4/2020). Jussi Ylikoski, saamen kielen professori Oulun yliopistossa, kirjoittaa suomen kielen kääpiösijoista, jollainen prolatiivi hänen mukaansa on. (Kaksi muuta kääpiösijaa ovat temporaali ja distributiivi.)

Suomen kielen erityispiirteenä pidetään sijamuotojen runsautta. Sijamuodoista abessiivia, komitatiivia ja instruktiivia on kutsuttu marginaalisiksi sijoiksi. Kääpiösijat asettuvat vielä näiden marginaalistenkin sijojen ulkopuolelle; Ylikosken mukaan ne kuuluvat suomen kielen sijataivutuksen nk. rajaseutuun.

Prolatiivi ei tunne selvää eroa monikon ja yksikön välillä, sillä prolatiivin voi muodostaa sekä monikkovartalosta (kirjeitse) että yksikkövartalosta (postitse) ja joskus molemmista (kaapeleitse  ~ kaapelitse).  Ja kas, Ylikosken esimerkeissä on muun muassa tekstiviestitse.

Ylikosken artikkeli on toistaiseksi vapaasti verkossa luettavana vain Virittäjä-lehden sellaisille tilaajille, jotka ovat myös lehteä julkaisevan Kotikielen Seuran jäseniä. Painettua lehteä voi tiedustella kirjastoista tai vuosikerran voi tilata osoitteesta virittaja-tilaukset@kotikielenseura.fi.  Virittäjä on ilmestynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1897 lähtien, ja se on Suomen vanhimpia edelleen ilmestyviä tieteellisiä lehtiä.

♦

Ruoan tilaamisesta woltitse tai ruoan wolttaamisesta tulee mieleen myös erisnimen kehitys yleisnimeksi. Baaritiskillä pyyhitään pöytää serlalla, luetaan gallupeja, siemaillaan vissyä ja pilsneriä ja onpa joskus tarpeen turvautua aspiriiniin.

Jaakko Sivula erittelee Kielikello-lehdessä kiinnostavasti erilaisia muutospolkuja erisnimestä yleisnimeksi.  Sivulan artikkeli Erisnimestä yleisnimeksi on ilmestynyt vuonna 1977. Vahva lukusuositus!

— Julkaistu 13.1.2021 ♦ Teksti Sari T. Tiiro