11 maalis Kaikki joukolla uudistamaan kansalliskielistrategiaa!

Kansalliskielistrategian uudistaminen on päässyt vauhtiin. Toukokuun lopussa* avautui verkkoaivoriihi, joka on avoinna kaikille.

– Haluamme osallistaa ihmisiä aivan eri tavalla kuin aiemmin ja löytää asioita, jotka ovat oikeasti vaikuttavia. Siihen tarvitaan ideoita ja kaikkien apua, sanoo kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa oikeusministeriöstä.

Kansalliskielistrategia keskittyy suomen ja ruotsin kieleen, ja sen laadinnasta vastaa oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosasto.

Suomella on ollut kansalliskielistrategia vuodesta 2012.** Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan, että strategia uudistetaan ja että huomiota kiinnitetään muun muassa omakielisten palveluiden saatavuuteen ja kieli-ilmapiirin parantamiseen. Taustalla vaikuttaa myös suomen kielen lautakunnan syksyllä 2018 julkaisema kannanotto, joka kiinnittää huomiota kansalliskielten eli suomen ja ruotsin asemaan kohdistuvaan vakavaan uhkaan: suomen kielen käyttöala on kaventunut, yleiskielen hallinnan heikkeneminen vaikeuttaa yhteiskunnan toimintaa ja ruotsin kielen asema huononee entisestään.

Kansalliskielistrategiaa pohtivia alueellisia keskusteluja järjestetään tällä tietoa syksyllä 2020.* Myös myöhemmät tilaisuudet ovat Tammenmaan mahdollisia, jos strategian kirjoitustyössä tulee eteen uusia tarpeita.

Kansalliskielistrategian uudistamisen aikataulusta on oikeusministeri Anna-Maja Henriksson todennut, että valmista tulee vuonna 2023 eli hallituskauden loppuun mennessä.  Strategia hyväksytään valtioneuvoston periaatepäätöksenä, mikä tarkoittaa että sitä ei lähtökohtaisesti anneta eduskunnalle.

Strategian uudistamistyötä käynnisteltiin viime syksynä epävirallisilla tapaamisilla, joihin osallistuivat muun muassa Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus), suomen ja ruotsin kielen lautakunnat ja Kuntaliitto sekä ruotsinkielisen väestön etuja valvova ja edistävä Folktinget. Yliopistoja ei ollut mukana.

– Yliopistot ovat laaja kenttä, ja täytyy miettiä, miten eri sidos- ja viiteryhmiä jäsennellään. Toivon kuitenkin, että yliopistot osallistuvat avoimiin tilaisuuksiin, Corinna Tammenmaa sanoo.

Onko mahdollista, että kansalliskielistrategia velvoittaa yliopistot antamaan maisteritason opetusta myös suomeksi eikä vain englanniksi?

– Yksi suomen kielen suurimmista kysymyksistä on sen säilyminen tieteen kielenä. Tätä tullaan strategiatyössä tarkastelemaan, sen voin jo nyt sanoa. Mutta millä tavalla, se nähdään, kun työ etenee, Tammenmaa vastaa.

”Suomessa on tarve nykyistä kokonaisvaltaisemmalle kielipolitiikalle.”

Samaan aikaan kansalliskielistrategian uudistamisen kanssa laaditaan myös maamme ensimmäistä kielipoliittista ohjelmaa, joka keskittyy muiden Suomessa puhuttavien ja käytettävien kielten asemaan: saamen kieliin, romanikieleen, karjalaan ja viittomakieliin.

– Suomessa on tarve nykyistä kokonaisvaltaisemmalle kielipolitiikalle, ja kysymys on, mistä aloitetaan. Kotoperäiset kielet ovat lähtökohta. Vielä ei ole kantaa siihen, käsitteleekö kielipoliittinen ohjelma myös muita kieliä, kuten venäjää, viroa, arabiaa ja englantia. Tarvetta olisi miettiä näitäkin, mutta nyt kun ohjelmaa tehdään ensimmäistä kertaa, se pitää fokusoida niin, että saadaan myös tuloksia, Tammenmaa sanoo.

Englannin kieltä olisi hänen mielestään tarkasteltava erityisesti palvelukielenä käyttämisen näkökulmasta.

–  Viranomaistiedottaminen englannin kielellä ei ole pelkkää kääntämistä, vaan käsitteitä pitäisi myös avata.

Kieliasioita oikeusministeriössä käsittelevä tiimi saa lisävoimaa nyt keväällä, kun uuteen virkaan valittu työntekijä aloittaa. Hänen päätehtävänään on koordinoida kansalliskielistrategian ja kielipoliittisen ohjelman laadintaa.  Corinna Tammenmaan johtamassa tiimissä on hän ja aloittava työntekijä mukaan lukien yhteensä neljä henkeä.

Teksti: Sari T. Tiiro  —  Julkaistu 11.3.2020 — Päivitetty 27.5.2020

*  Alun perin kansalliskielistrategian verkkoaivoriihen oli määrä avautua maaliskuun lopussa, mutta koronapandemia lykkäsi avautumista toukokuun loppuun.  Keväälle suunnitellut alueelliset keskustelutilaisuudet siirtyvät syksyyn.

► Kansalliskielistrategian aivoriiheen pääset osallistumaan tästä linkistä.

**  Marraskuussa 2015 asetettiin Kansalliskieliverkosto, jonka tehtävänä oli laatia kansalliskielistrategian toimintasuunnitelma. Toukokuussa 2019 oikeusministeriö julkaisi loppuraportin siitä, miten vastuuministeriöt ovat toteuttaneet kansalliskielistrategian toimintasuunnitelman toimenpiteitä.

►Lue myös:  Herätyshuuto

► Lue jatkojuttu:

Kansalliskielistrategia uudistuu: valmistelu jatkuu strategisilla dialogeilla