10 marras Konstituoida konstikkaasti

”Hei, tässäpä Kielibaarille kunnon virke, erityisesti jälkimmäinen”, viestitti eräs sanomalehden lukija. Hänen ärtymyksensä syy on tässä:

”Toistaiseksi ilmastonmuutos on [fiktiossa] pikemminkin attribuutin asemassa. Se on yksi niistä monista määreistä, jotka konstituoivat päähenkilöä tai jotakuta toista kerronnan kannalta tärkeää henkilöhahmoa.”

Ote on Helsingin Sanomien analyysiartikkelista Ilmastonmuutos ui fiktioon hitaasti.

Konstituoida-verbin bongaaja oli yrittänyt  googlaamalla selvittää verbin merkitystä, mutta ei ollut tullut viisaammaksi ja päätti sitten kääntyä Kielibaarin puoleen.

Kovin suurta viisautta ei baaritiskinkään takana ole. Ensimmäinen ajatus on, että  konstituoida  tarkoittaisi  tässä yhteydessä jotakuinkin samaa kuin rakentaa. Taustalla lienee englannin kielen verbi constitute, jolle Gummeruksen suomi-englanti-suomi-sanakirja antaa merkitykset 1) muodostaa, rakentaa 2) olla  3) perustaa. Oxford Student´s Dictionary antaa kaksi merkitystä: 1) to be one of the parts that form something  2) to be considered as something; to be equal to something. Ruotsin kielen konstituera puolestaan on Gumeruksen suomi-ruotsi-suomi-sanakirjan mukaan yhtä kuin perustaa, määrätä, asettaa.

Mutta sopisiko rakentaa-verbi sittenkään aivan tarkasti ja täsmällisesti konstituoida-verbin paikalle?

♦

Suomen kieli taipuu moneen, ja jos haluaa jatkaa korkeaviritteistä kommunikaatiota, voinee joissakin yhteyksissä myös konstituoitua (to be constituted of).

Joskus taannoin vastaavia vierasperäisiä, kansainvälisen vivahteen sisältäviä kirjakielisiä sanoja kutsuttiin sivistyssanoiksi. Baartiskin kirjahyllyssä ei valitettavasti  ole neljännesvuosisadan takaista Nykysuomen sivistyssanakirjaa (1991), mutta kun seuraavan kerran matka käy kirjastoon, täytyypä tarkistaa, mitä hakuteos sanoo konstituoida-verbistä.

Tai jos sinä tiedät, kerro meille muillekin!