11 helmi Kotoa narikkaan

Baaritiskille tulee aika ajoin kysymyksiä suomen kielen sanojen alkuperästä.  Kielibaarin tutkiva työryhmä paneutui koto-sanan sijamuotoihin ja narikka-sanaan.

♥

Mitä muotoja ovat kotona ja kotoa?

Kotona on koto-sanan essiivimuoto, joka on kiteytynyt adverbiksi (VISK § 1258). Adverbi on vaillinaisesti taipuva tai taipumaton sana, joka viittaa aikaan, paikkaan, tilaan, tapaan tai määrään (VISK § 646). Uralilaisissa kielissä essiivi on ollut alkujaan ensisijaisesti paikallissija, vaikka sillä on todennäköisesti ollut myös olosijan osoittamisen merkitys sivumerkityksenä. Suomalais-volgalaisissa kantakielessä inessiivi (esim. kodissa) otti kuitenkin paikanilmaisun funktion, ja essiivi jäi tilaa ilmaisevaksi sijamuodoksi. (Hynönen 2016.)

Kotoa puolestaan on saman sanan partitiivi, joka on kiteytynyt kotona-muodon tapaan myös paikan adverbiksi. Kantasuomessa partitiivi on ollut erosija ennen kuin sen merkitys on siirtynyt osoittamaan osaobjektia tai muuta kohdetta. Erosija näkyy muissakin vastaavissa adverbeissa (ulkoa, luota, takaa). (VISK § 1226.)

Sanaa koto on käytetty länsimurteissa,  ja sen kirjallinen ensiesiintymä on Agricolalta, kertoo etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä. Itämurteita puolestaan edustaa sana koti, jonka kirjallinen ensiesiintymä periytyy sekin Agricolaan.

Lähteet:

Hynönen, Emmi 2016: Suomen essiivi. Väitöskirja. Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos.

VISK = Auli Hakulinen, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen ja Irja Alho 2004: Iso suomen kielioppi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Verkkoversio, viitattu 21.8.2017. Saatavissa: http://scripta.kotus.fi/visk URN:ISBN:978-952-5446-35-7

♥

Mistä narikka-sana on peräisin?

Alun perin narikka, tai karjalaisittain narnikka, on ollut “kaupustelijoiden puoteja sisältävä rakennus(ryhmä)” tai “käytettyjen (vaate)tavaroiden osto- ja myyntiliike”. Sana on tullut venäjän kielestä:  na rýnke (torilla), rýnok (markkinatori). (SSA2 2013.)

Lähde:  SSA2 = Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja, 2. osa L–P. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 556. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1995 (painos 2013).

♥

Ja vielä erityisen hauska kysymys:

Monellako tavalla voi sanoa ”sinä”?

Tiskillä keksittiin seuraavat muodot: sinä, sä, sää, nä, nää, sie, siä. Kerro, jos mieleen tulee lisää!

Teksti: Jenny Tarvainen, Hanna Hassinen, Niko Heiniluoma, Tuula Keränen ja Sini Söyrinki  ♦ Kuva: extrabrandt/Pixabay.com