08 elo Sujuva teksti ansaitsee kitkattoman ulkoasun

Teksti: Merja Sainio

Jokainen tekstintekijä pohtii ilmaisuja ja sanavalintoja, joilla saisi ajatuksensa sujuvimmin välitettyä lukijalle. Mutta silläkin on merkitystä, miltä teksti näyttää, sillä sisällöllä ja muodolla on läheinen yhteys. Jos lukeminen takkuaa, vika saattaa piillä muuallakin kuin tekstin sisällössä – nimittäin sen asussa eli typografiassa.

Olemme typografian kuluttajia

Tänä päivänä jokainen tietotekniikan käyttäjä on myös typografian käyttäjä. Tekstiemme julkaisemiseen ei enää välttämättä tarvita kirjapainoja, kun naputtelemamme kirjaimet ja muut merkit piirtyvät näytölle ja tulostuvat paperille valitun fontin näköisinä. Määrittelemällä tekstillemme fontin, tekstikoon tai asettelun teemme typografisia valintoja.

Typografialle likeinen käsite on taitto. Kun puhutaan elementtien asettelusta painotuotteen sivulle tai digitaaliseen julkaisuun, tarkoitetaan julkaisun taittoa. Taittajan tehtävä on sommitella tekstit, kuvat, linjat ja muut elementit lehden sivulle tai muulle julkaisualustalle typografista ilmettä noudattaen niin, että viesti välittyy lukijalle viestijän tarkoittamalla tavalla.

Typografia itsessään on jo viesti

Kaikkialla ympärillämme on typografisia tekstejä: lehdissä ja kirjoissa, mainoksissa ja tiedotteissa, kännykässä ja läppärin ruudulla, opasteissa ja liikennemerkeissä, pakkauksissa ja mittalaitteissa. Erotamme ulkoasun perusteella satukirjan väitöskirjasta, virsikirjan keittokirjasta ja sähkölaskun pizzamainoksesta. Teemme päätelmiä kaupan hyllyllä olevista tuotteista pakkauksen perusteella: pakkaus antaa vihjeitä tuotteen hinnasta, kohderyhmästä, ekologisuudesta tai kaloripitoisuudesta. Tärkeänä tekijänä tässä kaikessa on typografia.

♦ Kuva: Tässä alla esimerkkejä kirjaintyypeistä, joiden muotoja on helppo tulkita intuitiivisesti: pyöristetyt muodot ovat mukavia ja turvallisia (kuvassa ylin, VAG Rounded Std Bold), särmikkäät tekevät levottomaksi ja viestivät vaarasta (Quake), pystyt kirjaimet vaikuttavat vakailta (Avenir Medium) ja kaltevat aktiivisilta (Myriad Pro Semicondensed Italic).

Tekstin lukeminen vie aikansa. Sisältö avautuu lukijalle pikku hiljaa sitä mukaa kun sanakuvat siirtyvät näköaistin avulla aivojen käsiteltäväksi. Typografinen ilme välittää kuitenkin yhdellä vilkaisulla paljon informaatiota – valintatilanteessa se myös auttaa meitä päättämään, mitä tekstiä ylipäätään ryhdymme lukemaan.

Kaiken keskiössä on luettavuus

Tekstin luettavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka helppoa lukeminen ja sisällön ymmärtäminen on. Helppolukuisuuteen vaikuttavat niin tekstin sisältö (engl. readability) kuin tekstin visuaalinen luettavuus (legibility). Keskityn tässä jälkimmäiseen.

Luettavuus rakentuu monista tekijöistä, kuten valituista kirjaintyypeistä ja siitä, miten niitä on käytetty. Suunnittelussa on huomioitava myös muut lukutilanteen materiaaliset ja kontekstuaaliset tekijät, kuten värit, valaistus ja käytettävissä oleva aika. Lukukokemukseen vaikuttavat myös lukijan yksilölliset ominaisuudet, kuten näkökyky, ja erityisesti lukutottumukset. Nykysuomalaisen on vaivalloista lukea vaikkapa goottilaisia kirjaintyylejä kuten fraktuuraa, mutta itse asiassa kysymys on tottumuksesta.

Jos lukijan katse takeltelee tekstissä, on se merkki jostakin lukemista hidastavasta piirteestä. Lukija saattaa tulla tietoiseksi lukuprosessista. Helppouden tunne on menetetty.

Typografia mahdollistaa luettavuuden, mutta sillä on monta muutakin tehtävää.

Typografia antaa tekstille persoonallisuuden ja sävyn

Kun pitää käsissään vanhaa Raamattua tai Koru-Kalevalaa, sitä kohtelee kunnioittavammin kuin puhelinluetteloa tai myyntikatalogia. Tekstin ulkoasu vaikuttaa lukijan kokemukseen jo ennen lukuprosessin alkua. Visuaalinen hahmo antaa sanoille äänen. Se, miltä teksti näyttää, luo sanoille persoonallisuuden ja sävyn – se kertoo, kuka puhuu ja millä tavalla.

► Typografian merkitystä tekstille voi verrata siihen, mitä musiikki tekee elokuvalle: se virittää katsojassa odotuksia ja rakentaa elokuvan tunnelman.

Arkinen, tasapaksusti tukkoon ladottu aanelonen vetää ulkoasullaan tuskin ketään puoleensa. Paljon käytetyissä fonteissa, kuten Arial, Comic Sans tai Times New Roman, ei itsessään ole mitään vikaa, mutta kaikissa yhteyksissä ne eivät houkuta saati vakuuta lukijaa.

Jos mitäänsanomattomaan, omituiseen tai vaikealukuiseen kirjaintyyppiin yhdistetään vielä vaikkapa hankala palstaleveys, tilanteeseen sopimaton kirjainkoko, sanakuvia runteleva kirjainvälistys, reikäinen sanavälistys, silmää kiusaava rivivälistys, virheelliset tavutusasetukset, kehno kokonaissommittelu, luvaton määrä merkkivirheitä ja laiminlyödään lopuksi  korjausluku, luettavuus on mennyttä. Yksikin mainituista seikoista riittää tekemään viestille hallaa.

Typografia jäsentää ja arvottaa tekstiä

Lukija toimii typografian ohjaamana, sillä typografia havainnollistaa tekstin rakenteen: tämä on otsikko, tästä alkaa leipäteksti, tämä on kainalojuttu, tässä on korostus muusta tekstimassasta, joten se kiteyttää asiasta jotakin keskeistä.

Muun muassa tämän takia itse nautin uutiseni mieluiten paperilehdestä, sillä toimituksen harkitsema juttujen hierarkia ja kokonaispituus hahmottuu vaivattomammin paperilehden sivutaitosta kuin digitaalisesta uutisvirrasta.

Typografia sijoittaa tekstin kulttuuriseen konteksiin

Kaikilla on käsitys siitä, kuinka sanomalehdet sata vuotta sitten olivat toisennäköisiä kuin nykyään. Julkaisun typografialla onkin vahva yhteys julkaisuajankohtaan. Myös pakkaukset ilmentävät erinomaisesti kulttuurinsa eri aikakerrostumia. Ei ihme, että vanhoja kahvipurkkeja ja sikarilaatikoita kaupitellaan kirpputoreilla – nostalgia viettelee.

Kirjaintyypit on osa taidehistoriaa. Ne heijastelevat omaa aikaansa ja ovat kulttuurisidonnaisia siinä missä vaikkapa arkkitehtuuri tai muoti. Jostakin tulee klassikko, joku muu jää päiväperhoseksi.

♦ Kuva: Berliinin Mittessä kaupunginkirjaston julkisivua koristaa 117 kuparista A-kirjainta. Teoksen on valmistanut taidetakoja Fritz Kühn.

Klassinen typografia, jota näkee esimerkiksi laadukkaissa kirjoissa, ei ole vähääkään vanhanaikaista. Siinä hyödynnetään hyviksi havaittuja perinteitä, ladonnan lainalaisuuksia, jotka ovat muotoutuneet käsinladonnan aikana. Monet kauneimmista kirjaintyypeistä on suunniteltu satoja vuosia sitten, ja ne ovat edelleen ahkerassa käytössä. Klassinen typografia on luonteeltaan ajatonta.

Tekstin ulkoasu herättää mielleyhtymiä

Olemme lapsesta saakka havainnoineet kulttuurimme lukutuotteita. Kun tietynlainen typografia toistuu tietyissä asiayhteyksissä, alamme liittää asioita toisiinsa: tämännäköinen teksti kertoo villistä lännestä, tämännäköinen taas hippiajasta, tämännäköinen jugendista, tältä näyttää romaani, lastenkirja, tietosanakirja, tältä skandaalilehti, makeinen, lääkepakkaus, veroilmoitus, ruokalista, verkkosivun linkki.

Mielessämme hahmottuu koko joukko käytänteitä, vaikkemme välttämättä osaa sanallistaa typografian välittämää informaatiota. Aivoihimme on kertynyt assosiaatioiden varasto, pitkälti tiedostamatta. Mummin käsiala tuo mieleen mummin, mutta myös typografisilla teksteillä on omanlaisiaan assosiaatioiden laahuksia.

♦ Kuva: Millaisia mielikuvia Sisu-pastillin logo sinussa herättää?

Syntyvät mielikuvat ovat osin yleispäteviä, osin ne riippuvat lukijan omista kokemuksista. Joitakin muotoja tulkitsemme vaistonvaraisesti: Pyöristetyt kirjaimet ovat mukavia ja turvallisia, särmikkäät tekevät levottomaksi ja viestivät vaarasta, pystyt kirjaimet vaikuttavat vakailta ja kaltevat aktiivisilta. Kirjaimen laihuus viittaa keveyteen, lihavuus tuo painokkuutta. Pienikokoiset tekstit miellämme vähemmän tärkeiksi (tämän tietävät huijaritkin), suuret kirjaimet kertovat erityisestä huomioarvosta ja vertautuvat kovaäänisyyteen. Myös suur- ja pienaakkosten käytöllä luodaan sanottavallemme karaktääriä: pelkillä suuraakkosilla kirjoittaminen käsitetään usein huutamiseksi. Erityisen ilmaisuvoimaisesti tekstin ilmiasua hyödynnetään sarjakuvissa.

Meille myös muodostuu odotuksia siitä, miltä asiat näyttävät. Jos käytänteistä poiketaan, asia pannaan kyllä merkille joko tietoisesti tai tiedostamatta. Epäonnistuneella typografialla on vieraannuttava vaikutus, jolloin lukija saattaa jopa hylätä ajatuksen tekstin lukemisesta. Mikäli informaationtarve on etusijalla, kauneusvirheitä siedetään, mutta laatumielikuva kärsii.

Hyvä typografia on usein läpinäkyvää, jopa näkymätöntä

Hyvää typografiaa kuvataan monesti läpinäkyväksi. Se ei pidä hälyä itsestään, vaan on huomaamatonta ja antaa lukijan keskittyä rauhassa lukemiseen. Katse soljuu riviltä toiselle, lukeminen etenee tasaisesti. Hyvä typografia hellii lukijaa ja optimoi lukukokemuksen. Se on sisällön kanssa sopusoinnussa, jolloin se tukee viestin välittymistä.

Tietokoneohjelmien oletusasetukset eivät automaattisesti tuota visuaalisesti hyvää lopputulosta ja viimeisteltyä typografiaa, vaikka jälki saattaakin muistuttaa sitä. Hallittu ja tekstin sisältöä tukeva ulkoasusuunnittelu vaatii ammattilaisen silmää ja osaamista. Hyvä typografia ei ole silkkaa matematiikka, vaan se edellyttää myös optista arviointia.

Typografialla on valtaa

Hyvä typografia on laatutekijä, joka määrittelee sitä, miten teksti vastaanotetaan. Jos tekstin ulkoasu ei ole sopusoinnussa tekstin sisällön kanssa, viestinnän tavoite vaarantuu.

Tekstin ulkoasu vaikuttaa siihen, kuinka prosessoimme tietoa. Sisällöllisesti vaativa teksti on helpompi ymmärtää, jos siinä on käytetty helppolukuista typografiaa. Vastaavasti lukemiseen liittyvä hankaluus tekee sisällöstäkin työläännyttävää.

Tekstinkäsittelyohjelman kylkiäisenä saatu suppea fonttivalikoima riittää monen kirjoittajan viestintätarpeisiin. Julkaisuja ammatikseen tuottavien ja laajalevikkisiksi tarkoitettujen lukutuotteiden tekijöiden toivon kääntyvän ammattimaisten ulkoasusuunnittelijoiden puoleen. Ymmärrys typografian vaikutuksesta kuuluu niin toimittajille, tiedottajille, kirjailijoille kuin kääntäjille sekä kaikille muillekin työkseen kirjoittaville, jotta viesti välittyy kirjoittajan tarkoittamalla tavalla.

♦ Kuva: Lohikäärmetietoa on (onneksi) saatavilla myös suomeksi. Suomennoksen typografia mukailee englanninkielistä alkuteosta. Teoksen visuaalisuus on vahva tunnelmatekijä: Pääotsikko jäljittelee käsialakirjoitusta, mikä sopii luontevasti muinaiselle salatieteelle, ja kultaväri tuo siihen erityistä juhlavuutta. Kirjaan perehtyvälle onnistuu myös kryptisten riimukirjainten purku. – Tri Ernest Drake: Dragonologia. Suuri lohikäärmekirja (Dragonology. The Complete Book of Dragons). Suomen kielelle saattaneet Aslak Breck ja Noora Kinnunen. Egmont Kustannus / Kirjalito, toinen painos 2005. Yksityiskohta kirjan etukannesta.

Tekstin ulkoasu ei synny itsestään, vaan se tehdään. Kirjoitus on materiaaliksi muuttunutta ajattelua, kirjaimet taas abstrakteja kuvioita – ne ovat symbolisia merkkejä, joita olemme harjaantuneet tulkitsemaan.

Tarjotkaamme nämä merkit lukijoillemme mahdollisimman kitkattomassa muodossa, jotta tekstimme olisi houkuttelevaa ja helposti sulavaa.

Mitä typografia on?

• Sana typografia juontaa juurensa kreikan kielen sanoista typos ’merkki, leima, jäljennös’ ja grafein ’kirjoittaa’.
• Alkujaan typografia on tarkoittanut kaikkea sitä suunnittelua, mikä liittyy painetun tekstin ulkoasuun: mitä kirjaintyyppejä (engl. typeface) ja ‑leikkauksia (font) valitaan, miten kirjaimet asetellaan, miten linjoja, värejä, ornamentteja tai tyhjää tilaa käytetään.
• Nykyisin typografiaa voidaan luonnehtia kirjaintyyppien valinnaksi ja käytöksi ennakkoon valmistetuilla kirjaimilla – tai yksinkertaisesti tekstin asuksi.

♦ Artikkelin kirjoittaja Merja Sainio on graafinen suunnittelija ja filosofian maisteri, jonka pro gradu -tutkielma Mihin kääntäjä tarvitsee typografiaa? Tekstin asu ja kieliasiantuntijuus hyväksyttiin Helsingin yliopistossa kesäkuussa 2018. ♦ Kuvat: Merja Sainio

Kirjallisuutta:

Brusila, Riitta (toim.) 2002: Typografia. Kieltä vai visuaalisuutta. Helsinki: WSOY.

Hyndman, Sarah 2017 (2016): Why Fonts Matter. Uudelleen painettu. Berkeley: Gingko Press.

Itkonen, Markus 2012 (2003): Typografian käsikirja. 4., tarkistettu ja laajennettu painos. Helsinki: RPS-yhtiöt.

Korpela, Jukka K. 2004–2018: Nykyajan kielenopas. Viimeisin päivitys 9.7.2018. http://jkorpela.fi/kielenopas/