►  Listaus suomen kielen asemaan liittyvistä puheenvuoroista jutun lopussa. Tuoreimmat poiminnat maaliskuulta 2018.

Vuosi 2017,  satavuotiaan Suomen juhlavuosi,  jäi mieleen myös siksi, että keskustelu suomen kielen asemasta englannin kielen puristuksessa nousi esiin voimakkaammin kuin pitkään aikaan.

Kriittisimpiä näkemyksiä esitti professori Janne Saarikivi, joka kesällä Image-lehdessä väitti, että Suomen englannistuminen on syvällisimpiä yhteiskunnallisia muutoksia. Hän huomautti myös, ettei englanti tarkoita kansainvälisyyttä vaan ajattelun kaventumista.

Pitääkö meidän osata tilata kahvikupposemme Suomessa englanniksi?

Myöhemmin syksyllä Saarikivi totesi, että samalla kun englanti yleistyy työpaikoilla ja korkeakouluissa, suomi rapautuu kyökkikieleksi. Esimerkiksi Aalto-yliopisto tarjoaa useimpien oppiaineiden maisteriopintoja enää vain englanniksi. Koulutuksen englannistuminen tapahtuu Saarikiven mukaan ilman suunnittelua ja harkintaa.

Suomen kielestä on tulossa kyökkikieli. Toivottavasti osaamme siirtyä englannin monokulttuurista monikielisyyteen. JSaarikivi #thinkfest

— Kielibaari (@Kielibaari) October 12, 2017

Aleksis Kiven päivänä Helsingissä järjestetyssä Kielen tila  -keskustelussa sosiolingvisti Heini Lehtonen sanoi olevansa huolissaan siitä, että englanti on kyseenalaistamatta luonnollistunut: englanti valitaan useissa tilanteissa ainoaksi kieleksi, ei edes suomen tai jonkin muun kielen rinnalle.  Samassa tilaisuudessa englannin valta-asemaa kommentoivat myös pohjoismaisten kielten professori Hanna Lehti-Eklund ja yleisen kielitieteen professori Matti Miestamo.

Tutkijan huoli herää, jos jokin muu kuin oma kieli ottaa jonkin tieteenalan haltuun, sanoo Hanna Lehti-Eklund #kielentila #Tiedekulma

— Kielibaari (@Kielibaari) October 10, 2017

Ruotsalaiset eivät luovu omasta kielestään englannin hyväksi yhtä herkästi kuin suomalaiset. Näin Matti Miestamo #Tiedekulma #Kielentila

— Kielibaari (@Kielibaari) October 10, 2017

Virittäjä-lehden päätoimittaja Hanna Lappalainen kertoi Radio Suomen Ajantasa-ohjelmassa lokakuussa, ettei hän ole huolissaan yksittäisistä sanoista vaan siitä, että suomen kielen käyttöala kapenee.

Kielen ilo -seminaarissa marraskuussa professori Jaakko Leino esitti, että suomen kieli voi hyvin ja elinvoimaisesti. Jos kuitenkin pitäisi määritellä suomea koskevia uhkia, huomiota tulisi Leinon mukaan kiinnittää kansainväliseen kaupankäyntiin ja korkeakouluopetukseen, joissa englanti valtaa alaa suomen kieleltä. Myös digitalisatiossa piilee Leinon mukaan uhka, koska digityökaluja on yhä enemmän lähinnä englanniksi: tähän on kova paine, koska suomalaisten ajatellaan osaavan muita kieliä tarpeeksi hyvin.  Leino kuitenkin huomautti, että kyse on suomen kielen käyttöalojen äärilaidoista, joten suomen kielestä kokonaisuudessaan ei tarvitse olla huolissaan.

Uusin Kielikello-lehden numero 4/2017, joka on 50-vuotiaan lehden viimeinen painettu numero, luo katsauksen satavuotiaan Suomen kieliin ja pohtii myös, väistyvätkö kansalliskielemme suomi ja ruotsi englannin tieltä. Riski on artikkelin kirjoittajan Matti Räsäsen mukaan ennenaikainen, ainakin jos olemme valppaita. Baaritiskillä mietittiin, mitä tuo valppaana oleminen mahtaakaan tarkoittaa.

Räsänen toteaa, että kaupungistuminen ja yhteiskunnan modernisaatio hävittävät pieniä kieliä, joiden yhteiskunnallinen asema on heikko ja joilta puuttuu dokumentaatio ja kirjallinen perinne. Suomen kielellä taas menee hyvin: sen asema on turvattu lainsäädännössä, sitä käytetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja  mediassa, ja puheyhteisö asennoituu siihen suopeasti.

Vaaran merkkejä Räsänenkin, joka on Kotimaisten kielten keskuksen kielipoliittinen koordinaattori,  kuitenkin näkee. Sellainen on esimerkiksi korkea-asteen koulutuksen lipuminen englanninkieliseksi.

Lisää kielikeskustelua:

♦ Sabine Ylönen Kielikoulutuspolitiikan verkoston (Kieliverkosto) verkkolehdessä 12.10.2017:  Kieli-ideologiat Suomen yliopistoissa: monikielisyys vai English only?

♦ Jaakko Hämeen-Anttila Helsingin Sanomissa 2.1.2018:  Kun rahvas puhuu kadulla suomea, toisten korvaan sattuu – tuohivirsuissaan tallustavien suomenmielisten silmää taas särkee jokainen englannin­kielinen kyltti

♦ Samuli Tiikkajan juttu Helsingin Sanomissa 4.1.2018: Professorit: Kielikysymys ei ole mustavalkoinen

♦ Suomen kielen tulevaisuus. Kielipoliittinen toimintaohjelma. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisu 2009.

Kahden kielen loukussa

♦ Radio-ohjelma Aristoteleen kantapää, Yle,  3.1.2018: Suomen kieli sadan vuoden kuluttua? Haastateltavina Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntijat Ulla Tiililä ja Liisa Raevaara.

♦ Jenny Tarvainen Kielibaarissa 11.12.2017: Miksi Suomessa ei ole kansallisia vähemmistökieliä?

♦ Lari Kotilainen Suomen Kuvalehdessä 1.12.2017: Ei minua varten tarvii keittää

>> Täydennys 11.2. ja 22.3.2018  
Poimintoja tieteellisen julkaisemisen kieleen liittyvästä keskustelusta:

♦ Hannu Heikkinen Helsingin Sanomissa 17.1.2018: Tiedepolitiikka näivettää suomen kielen

♦ Janne Pölönen Helsingin Sanomissa 29.1.2018: Julkaisufoorumi kannustaa tutkijoita rinnakkaiskielisyyteen

♦ Johanna Vaattovaara Twitterissä 29.1.2018:  Kommentti Pölösen mielipiteeseen:  ”Tosin on lukuisia syitä julkaista MYÖS englanniksi.”

♦ Janne I. Hukkinen Helsingin Sanomissa 1.2.2018: Tieteellisen julkaisemisen valtakieli on englanti

♦ Johanna Isosävi Twitterissä 1.2.2018: Hukkisen mielipidettä kommentoiva vastaus Kielibaariin twiittiin:  ”Meidän on ehdottomasti altistuttava kansainväliselle vertaisarvioinnille ja saatava tulokset laajan tiedeyhteisön tietoon. Mutta itse julkaisen joskus alkuperäisartikkeleitakin suomeksi ja tietysti ranskaksi. Tasapaino;-). ”

♦ Harri Veivo Helsingin Sanomissa 11.2.2018: Englanti ei yksin riitä tieteen kieleksi

♦ Kimmo Pietiläinen Helsingin Sanomissa 11.2.2018: Tietokirja voi tuoda kokonaan uusia aloja Suomeen. Harva kustantaja suomentaa laadukkaita tietokirjoja. (Maksumuurin takana julkaisupäivänään.)

♦ Kari Enqvist Helsingin Sanomissa 11.2.2018: Tutkijoilla ei ole velvollisuutta suomen kieltä kohtaan.(Julkaisupäivänä vain printtilehdessä.)

♦ Pia Letto-Vanamo Advokaatti-lehdessä 1/2018:  Lentävä ajatus. ”Pelkällä englannilla ei pärjää varsinkaan, jos haluaa tutkijaksi. Englannistakin pitäisi tietää, onko kyse Englannin, Amerikan vai Euroopan englannista, koska se vaikuttaa oikeudellisen tekstin tulkintaan.”

♦ Kalle Korhonen Helsingin Sanomissa 22.2.2018: Tutkimusrahoittajalle tiede on monikielistä.

♦ Tiina Onikki-Rantajääskö ja Johanna Enqvist Kielikello-verkkolehdessä 1/2018: Tieteen termipankki kehittää suomen kielen käyttöä tieteen kielenä.

♦ Kalle Korhonen Koneen Säätiön Konehuone-kolmunissa, maaliskuu 2018: Tieteen kielen hankalat valinnat.

Miten suomelle käy? Mikä on suomen kielen asema 100 vuoden päästä? Kerro näkemyksesi.

Näissä aatoksissa toivotamme täältä baartiskin takaa kaikille suomen janoisille sujuvaa alkua vuodelle 2018!

Teksti: Jenny Tarvainen ja Sari T. Tiiro ♦  Kuvat: Geralt, Gellinger / Pixabay